Verkko-opinto reformin hengen toteuttajana

eRiveria > Verkko-opinto reformin hengen toteuttajana


Vuoden 2018 alussa Suomessa astuivat voimaan ammatillisen koulutuksen reformin uudistukset. Reformin keskeisiä teemoja ovat osaamisperusteisuus, työelämälähtöisyys sekä digitaalisten palveluiden kehittäminen ja laaja-alainen käyttöönotto.

Osaamisperusteisessa koulutuksessa opiskelija hankkii ja osoittaa vain puuttuvan osaamisen. Tämä vaatii yksilöllisiä oppimispolkuja ja perinteisen ryhmämuotoisen, luokkaympäristössä tapahtuvan opetuksen päivittämistä. Työelämälähtöisyyttä pyritään vahvistamaan lisäämällä työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Tämä herättää pohtimaan, miten opiskelija voisi aiempaa tehokkaammin hankkia ja osoittaa osaamista työpaikalla myös yhteisissä aineissa, kuten matematiikassa. Digitaalisten palveluiden kehittämisellä ja käyttöönotolla voidaan tarkoittaa esimerkiksi verkko-opintojen hyödyntämistä opiskelun osana.

Matemaattisten aineiden verkko-opettajan ja verkko-opetuksen kehittämisen ja toteutuksen vastaavan näkökulmasta reformi asetti niin mielenkiintoisen haasteen, etten voinut kuin aloittaa verkko-opetukseen liittyvän väitöstutkimuksen. Yksi tutkimukseni päätavoitteista on suunnitella ja toteuttaa matematiikan pakollinen verkko-opinto, jonka voi ainakin osittain suorittaa työpaikalla tapahtuvan oppimisen ohessa. Vaikka reformin myötä ammatillisten perustutkintojen määrä väheni, on eri tutkintoja edelleen kymmeniä. Tämä tuo projektiin omat haasteensa, sillä opinnon tulee sopia kaikille opiskelijoille alasta riippumatta. Jotta oppimispolut todella olisivat yksilöllisiä, tulee verkko-opinnon sisältää alakohtaisten polkujen lisäksi runsaasti taitotaso-, kertaus-, lisäharjoitus- ja jatko-opintopolutusta.

Tutkimusten mukaan muun muassa opiskelijan tietotekniset taidot ovat merkittävä tekijä, kun tarkastellaan opiskelijoiden tyytyväisyyttä verkko-opetukseen. Lisäksi tutkimuksissa on todettu, että verkko-oppimisympäristöjen suunnittelu olisi hyvä aloittaa kohderyhmäanalyysillä. Tutkimukseni ensimmäinen vaihe oli kartoittaa opiskelijoiden käsityksiä tietoteknisistä perustaidoistaan. Kyselylomakkeessa oli myös verkko-opetukseen liittyviin toiveisiin ja matematiikan opetukseen liittyvät osiot. Koska lopullinen tutkimusaineisto sisältää yli 800 opiskelijan vastaukset, tulosten perusteella saadaan melko kattava kuva tilanteesta.

Tällä hetkellä kirjoitan artikkelia siitä, millaiset käsitykset opiskelijoilla on omista tietoteknisistä perustaidoistaan. Aineistoa olisi mahdollista tutkia monelta eri kantilta, ja jo tästä kyselylomakkeen ensimmäisestä osasta pystyisi kirjoittamaan useamman artikkelin. Keskityn kuitenkin tutkimaan alakohtaisia eroja, koska niiden kautta verkko-opinnon alakohtaisiin oppimispolkuihin voidaan sijoittaa opiskelijoiden näkökulmasta tarpeellista ohjemateriaalia. Vaikka sukupuoleen, ikään, pohjakoulutukseen ja aiempaan verkko-opiskelukokemukseen liittyvät erot vastauksissa ovat sinänsä mielenkiintoisia, ei verkko-opintoa ole tarkoituksenmukaista poluttaa näiden ominaisuuksien perusteella. Toisessa artikkelissani tarkastelen muun muassa opiskelijoiden verkko-opintoihin ja matematiikan opetukseen liittyviä toiveita.

Tein kyselytuloksista alustavat analyysit jo aiemmin ja hyödynsin niitä matematiikan pilottiopintoa käsikirjoittaessani. Tämä niin sanottu matematiikan tutkimusopinto on ollut käytössä nyt yli kaksi vuotta ja sen on aloittanut yli 200 opiskelijaa. Käsikirjoitin ja tuotin opintoon paitsi edellä mainitun monipuolisen polutusrakennelman, myös muun muassa aktiviteetteja, joita voi suorittaa työpaikalla työtehtävien yhteydessä. Opiskelijat vastaavat opinnossa alakohtaisiin tehtäviin. Opiskelijoiden vastauksia hyödyntämällä varsinaiseen verkko-opintoon voidaan tuottaa pilottiopintoa laajempi kokoelma alakohtaisia esimerkkejä ja tehtäviä. Alakohtaista materiaalipankkia voisivat hyödyntää myös esimerkiksi uudet lähiopettajat, joilla ei vielä ole vuosien aikana kertynyttä alatuntemusta. Lisäksi matematiikan pilottiopinto sisältää kyselylomakkeita, joilla pyritään selvittämään esimerkiksi kertauspolkujen tarpeellisuutta ja hyvän opetusvideon piirteitä. Pilottiopinnosta saatuja tuloksia analysoin 1–2 artikkelissa.

Vain murto-osa siitä tutkimustiedosta, jonka aloittaville opiskelijoille tehty kyselytutkimus ja matematiikan pilottiopinto tarjoavat, voidaan julkaista tieteellisissä artikkeleissa. Tästä syystä olen iloinen, että pääsen hyödyntämään tuloksia jokapäiväisessä työssäni. Esimerkiksi opiskelijoiden kokemukset tietoteknisistä perustaidoistaan olivat keskeisessä roolissa kaikille aloittaville opiskelijoille pakollista Toiminta digitaalisessa ympäristössä -verkko-opintoa suunniteltaessa. Olen monesti pohtinut, huomaavatkohan opiskelijat sitä, kuinka tarkasti verkko-opintojen jokainen aktiviteetti ja toiminto on mietitty. Sitä, kuinka paljon kaiken takana onkaan tutkimustietoa.


Kirjoittaja suorittaa tänä syksynä Itä-Suomen yliopistossa Tieteellinen kirjoittaminen jatkokoulutettaville -kurssia. Tämä blogiteksti liittyy Tiedettä yleistajuistava teksti -tehtävään.

Sanni Suominen

Sanni Suominen

Verkko-opettaja, matemaattiset aineet
Verkko-opetuksen kehittämisen ja toteutuksen vastaava
eRiveria