Kieliparlamentin 2022 aiheena Kielikoulutus ja teknologia

eRiveria > Kieliparlamentin 2022 aiheena Kielikoulutus ja teknologia

Vuoden 2022 Kieliparlamentti järjestettiin etätapahtumana 7. huhtikuuta, teemanaan Kielikoulutus ja teknologia. Kieliparlamentin järjestää Kieliverkosto.

 

Yhteiskunnan teknologisoituminen muuttaa oppimisen tarpeita

Professori Raija Hämäläinen Jyväskylän yliopistosta kertoi, että nykyisin on iso ero sillä, missä ihmiset ovat fyysisesti ja missä he toimivat. Kotona nuori voi olla fyysisesti huoneessaan mutta laitteensa kautta hän toimii jossain aivan muualla. Vastaavalla tavalla opiskelija voi olla fyysisesti luokkatilassa mutta hänen toimintansa tapahtuu virtuaalisessa oppimisympäristössä.

Hämäläisen mukaan teknologian käyttöönotto koulutuksessa on ollut hidasta ja Suomessa ollaan siinä muuta maailmaa jäljessä. Keskustelu teknologian käytöstä opiskelun välineenä ei ole ainoa relevantti näkökulma: keskeisempää on huomata, miten yhteiskunnan teknologisoituminen muuttaa oppimisen tarpeita. Kun teknologia ”suorittaa” työtehtäviä, aikaa vapautuu muuhun. Opettajan rooli on keskeinen, vaikka opettajan ja opiskelijan välinen vuorovaikutus muuttuu. Älykäs teknologia mahdollistaa opettajalle opiskelijan tekemisen seuraamisen myös oppimisalustoilla. Parhaimmillaan tekoäly osaa ilmoittaa opettajalle, milloin opiskelija tarvitsee tukea.

Hämäläinen totesi, että Suomessa oppikirjojen laatu on ollut perinteisesti korkea, mutta digitaalisissa materiaaleissa ei ole vielä otettu irti kaikkea potentiaalia esimerkiksi adaptiivisuudessa oppijan taitojen mukaan. Teknologiaa hyödynnettäessä on vaadittava opiskelijalta ajattelua: pelkkä passiivinen katselu tai kuuntelu ei johda oppimiseen. Siksi edelleen on kiinnitettävä huomiota oppimateriaalin laatuun.

Hämäläisen puheenvuoroa seuranneessa keskustelussa kävi ilmi, että ammatillisen koulutuksen osalta tutkimustietoa teknologian hyödyntämisestä puuttuu samoin kuin tietoa ammatillisesta koulutuksesta muutenkin, koska molemmat ammatillisen koulutuksen professuurit Suomessa on lakkautettu. Toin esille Riverian osalta, että meillä teknologiaa on hyödynnetty jo varsin paljon sekä yhteisissä että ammatillisissa tutkinnon osissa (eRiveria/Moodle, Workseed). Myös Antti Virtanen Novidasta kommentoi, että heillä opettajat ovat aktivoituneet digitaalisten välineiden käytössä.

 

Kriittinen puheenvuoro koulutusteknologiasta

Apulaisprofessori Pekka Mertala Jyväskylän yliopistosta kohdisti myös kritiikkiä koulutusteknologiaa kohtaan omassa puheenvuorossaan. Koulutusteknologia on miljardiluokan bisnestä. On olemassa räikeitä esimerkkejä sen epäeettisestä käytöstä: teknologialla pyritään ratkaisemaan myös ongelmia, joiden ratkaisemiseen se ei sovi. Esimerkkinä tästä Mertala käytti sovelluksia, jotka tunnistavat opiskelijoiden tunnetiloja heidän kasvojensa ilmeiden perusteella ja kertovat, kuinka kiinnostunut opiskelija on aiheesta. On myös käynyt niin, että kun tunnin alussa normaalisti tehty ”nimenhuuto” automatisoitiin, opettajat menettivät samalla mahdollisuuden opiskelijan hetkelliseen kohtaamiseen ja silmiin katsomiseen.

 

Opiskelijoiden tapa käyttää Google-kääntäjää puhutti työpajassa

Iltapäivän työpajaosuudessa osallistuin Google-kääntäjän käyttöä kielikoulutuksessa käsitelleeseen ryhmään, jota veti yliopisto-opettaja ja tutkija Mary Nurminen. Hän on väitellyt Google-kääntäjän käytöstä 2021. Nurminen opettaa tulevia kääntäjiä, mutta tutkimus on kohdistunut ei-kääntäjiin.

Työpajan osallistujilla oli lopulta hyvin samankaltaisia huomioita siitä, miten opiskelijat Google-kääntäjää käyttävät ja miten heidän tulisi sitä käyttää. Google-kääntäjä sopii hyvin esimerkiksi yksittäisten sanojen varmistamiseen ja alkeiskäyttäjällä ääntämisen kuunteluun, mutta pitkiä tekstejä kerralla käännettäessä virheitä tulee paljon, eikä opiskelija sillä tavoin opi myöskään kieltä. XAMK:n yliopettaja Tarmo Ahvenainen kertoi konekääntäjän väärinkäytösten vaikuttaneen heillä muun muassa siihen, ettei opiskelijoilla välttämättä teetetä etätenteissä tekstin tuottamistehtäviä ollenkaan, ja muutenkin tenteissä suositaan aikapainetta. Ahvenainen kertoi oikeanlaisen konekääntäjän hyödyntämisen olevan jatkuvasti osa opetustaan. Samantyyppinen ratkaisu on tehty myös Riveriassa: ainakin Valma-koulutuksessa ja eRiverian verkko-opinnoissa tuodaan esille esimerkkejä Google-kääntäjän asiallisesta hyödyntämisestä ja toisaalta niitä riskejä, joita kääntäjän osaamattomaan ja liialliseen käyttöön liittyy.

Työpajan osallistujista joku muistutti aiheellisesti siitä, että teknologiavälitteinen toiminta kielen osalta on hyvin haavoittuvaista, jos kaikki riippuu nettiyhteyden toimivuudesta. Joku pohti myös sitä, mitä kaikkea Google-kääntäjä saattaakaan tuoda luokkahuoneeseen: ei ole ollenkaan hullu ajatus, että sen kautta tehdään esimerkiksi informaatiovaikuttamista, jolla onkin poliittiset tarkoitusperät – sanoilla kun on painonsa.

 

Lopuksi

Kieliparlamentin loppupuheenvuoron piti lehtori Aria Kanerva LAB-ammattikorkeakoulusta. Hän totesi, että hyvät teknologiset ratkaisut mahdollistavat opettajien ja ohjaajien resurssien uudelleen kohdentamisen niihin asioihin, joita teknologian avulla ei voi hoitaa.

Kieliparlamentin 2022 tiedote julkaistiin 14.4.2022 ja sen voi lukea Kieliverkoston sivuilta.

Kaisa Jänis

Kaisa Jänis

Verkko-opettaja, äidinkieli
Viestinnän vastaava
eRiveria

Kirjoittaja osallistui Kieliparlamentti 2022 -kutsuvierastapahtumaan Äidinkielen opettajain liiton, Riverian ja Pohjois-Karjalan äidinkielen opettajat ry:n edustajana.