ChatGPT:n matkassa

ChatGPT:n nykyisen version vaikutus (verkko-)opetukseen jäänee vähäisemmäksi, kuin viime aikojen julkisen keskustelun perusteella voisi olettaa, mutta muutaman kehitysaskeleen ja mielenkiintoisen integraation päässä on varmasti mahdollisuuksia, joihin opetusalalla kannattaa tarttua!

Kävin viime syksyn ITK-konferenssissa keskustelua Workseedin Teemu Tiaisen ja Markus Weilandin kanssa tekoälyn (tai kuten opetuksen ja oppimisen yhteydessä usein mieluummin sanotaan, tukiälyn) mahdollisuuksista. Workseedissä tukiäly jo antaa automaattisesti palautetta AMK-opiskelijoiden harjoittelujaksojen henkilökohtaisista kehittymistavoitteista.  Aloin tuolloin aiempaa innokkaammin haaveilla, että ehkä jo lähitulevaisuudessa opiskelijoille olisi mahdollista antaa automaattisesti välitöntä, henkilökohtaista palautetta myös soveltavien esseetyyppisten verkkotehtävien vastauksista. Tämä olisi tärkeää, sillä juuri välitön palaute on havaittu verkko-opinnoissa toimivaksi pelillistämisen keinoksi. Toisaalta välitön palaute on usein myös ainoa palaute, jonka opiskelija lukee. Olen myös pohtinut, olisiko tekoälystä tuottamaan opetusmateriaalia, joka vastaa täsmällisesti opiskelijan tarpeisiin. Olen viime vuosina poluttanut monipuolisesti erityisesti matematiikan verkko-opintoja. Vaikka polkuja löytyy nyt usealle taitotasolle, alalle ja jatko-opintotoiveelle, olen kokenut, että materiaali pitäisi saada vielä eriytetymmälle tasolle, ammatillisen koulutuksen reformin (2018) mukaisesti oikeasti yksilöllisiin oppimispolkuihin. Verkko-opintojen käsikirjoitukset ovat kuitenkin jo nyt satoja sivuja, joten kaikista tulokulmista täysin yksilöllisten oppimispolkujen tuottaminen on utopistinen ajatus. Moni lähiopettaja on puolestaan kertonut eriyttämisen isoissa, monialaisissa lähiopetusryhmissä olevan vielä mahdottomampaa toteuttaa tarkoituksenmukaisesti.

ChatGPT:n julkaisu

Kun ChatGPT marraskuun 2022 lopussa julkaistiin meidän kaikkien testattavaksi, ensimmäinen ajatukseni oli, voisiko tämä tarjota verkko-opetukseen kaipaamiani mahdollisuuksia. Seurasin chatbotin julkaisun jälkeistä uutisointia tiiviisti. Yliopistot eri puolilla maailmaa ilmoittivat siirtyvänsä perinteisiin paperitentteihin, ja etäopetuksen loppumista veikkailtiin. Samalla, kun ChatGPT:n nähtiin muuttavan opetusta ja oppimista peruuttamattomasti, palvelun kokeilijat havaitsivat botin olevan vielä monessa suhteessa varsin raakile: sen polveilevien ja toisteisten vastausten todenperäisyydessä oli usein suuria haasteita. Nopeasti ChatGPT:n huomattiin myös muun muassa keksivän lähteitä vastaustensa taakse. Haasteista huolimatta monet vastaukset olivat kuitenkin suomeksikin hämmästyttävän hyviä ja selvää oli, että vastausten laatu tulisi entisestään ajan myötä paranemaan.

Otin ChatGPT:n esiin eRiverian tiimipalaverissa ensimmäisen kerran joulukuussa ja siitä lähtien aihe on ollut esillä palavereissamme säännöllisesti. Chatbotin julkaiseminen ei meillä aiheuttanut paniikkitunnelmia, sillä verkko-opintomme eivät tähänkään asti ole perustuneet tiedon toistamiseen, vaan soveltamiseen ja siihenkin ennen kaikkea oman alan näkökulmasta. Verkko-opinnoissamme ei kirjoiteta pitkiä esseitä ja esseetyyppisiinkin soveltaviin tehtäviin liittyy usein esimerkiksi työpaikalla tapahtuvaa äänen tai (video-)kuvan tallentamista. Lisäksi esimerkiksi matematiikan opintoja käsikirjoittaessa on jo vuosien ajan huomioitu se, että opiskelijoilla on käytettävissään lukuisia pitkälle kehittyneitä sovelluksia, joilla ratkaista monenlaisia matemaattisia ongelmia. Nämä sovellukset ovat edelleen pääsääntöisesti luotettavampia ja taitavampia kuin ChatGPT. Tästä huolimatta verkko-opintojemme nykyisissä arvioitavissa tehtävissä ei ole tarkoitus hyödyntää tekoälysovelluksia ja huomioimme tämän vilppiohjeistuksissamme jo viime vuoden puolella. Kun äidinkielen verkko-opettajamme Kaisa Jänis joulukuussa pyysi minulta ChatGPT:hen liittyen haastattelua Äidinkielen opettajain liiton Virke-lehteen, lupasin antaa haastattelun tammikuussa. Halusin perehtyä ChatGPT:n mahdollisuuksiin ja rajoituksiin kunnolla ja odottaa pahimman opetusalalla vellovan paniikin menevän ohi – uskoin, että toisenlaisiakin ulostuloja on vielä tiedossa.

Botin toimintaan perehtyminen

Joulu-tammikuussa sukelsin syvälle Twitterin englanninkielisiin ChatGPT-promptiketjuihin. Ympäri maailman harrastuneet käyttäjät jakoivat vinkkejä, miten botista saa kaiken irti. Hyvin pian kävi esimerkiksi selväksi, että monessa yhteydessä esiin tuodut ChatGPT:n tuottaman vastauksen tyyppipiirteet (liian pitkä/hyvä/persoonaton) voidaan muutamalla hyvällä kehotteella häivyttää nopeasti, ja kehotteita testaamalla sain tämän itsekin käytännössä todeta. Perinteisellä ChatGPT:llä ei ole pääsyä internettiin ja sen tiedot loppuvat vuoteen 2021, mutta jo pian julkaisun jälkeen netistä oli löydettävissä harrastajien ohjeita siihen, miten botin integroiminen internetselaimeen onnistuu. Haasteensa matemaattisissa ongelmissa ChatGPT puolestaan saattoi ylittää toimimalla yhteistyössä Wolfram Alphan kanssa. Promptiketjun toisensa perään luettuani aloin tulla siihen lopputulokseen, että ChatGPT yksinään ei todennäköisesti opetusta mullista, mutta erilaiset integraatiot voivat tarjota hienojakin mahdollisuuksia.

Yhä vakuuttuneemmaksi tulin myös siitä, että bottia vastaan ei kannata lähteä taistelemaan vaan ennemmin tulee pohtia, miten siitä voi hyötyä ja miten opiskelijoita voi opastaa sen käytössä. Opiskelijamme tulevat työelämässä olemaan tekemisissä tekoälyn kanssa tavalla tai toisella, joten on tärkeää, että he osaavat sen kanssa toimia ja ymmärtävät sen hyödyt ja haasteet. He, jotka osaavat tekoälysovelluksia tarkoituksenmukaisesti hyödyntää, voivat hyötyä niistä paljonkin. Kun käyttäjällä on eri aiheista vankat pohjatiedot ja -taidot, hän tunnistaa esimerkiksi ChatGPT:n antamien vastausten oikeellisuuden. Toisaalta he, jotka ilman tarvittavia pohjatietoja generoivat tekoälyllä vastauksia esimerkiksi oppimistehtäviin, ovat aiempaakin herkemmin harhaanjohdettavissa. Opetusalalla tuleekin olemaan yhä suurempi haaste motivoida opiskelijoita hankkimaan tarvittava pohjaosaaminen.

Katse tulevaisuuteen

Tammi-helmikuussa on näkynyt jo niitä odottamiani toisenlaisiakin ulostuloja. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu salli tekoälyn käytön opiskelussa, Itä-Suomen yliopisto kannusti opettajiaan tekoälysovellusten käyttöön ja Helsingin yliopisto julkaisi Tekoäly opetuksessa -ohjeen. Itselle koko tähänastisen ChatGPT-matkan innostavin kokemus oli Teknologiateollisuus ry:n julkistama ChatGPT-kilpailu 15.1.–10.2.2023, johon Teknologiateollisuus ry:n osaamispolitiikasta vastaava johtaja Leena Pöntynen pyysi minua tuomaroimaan. Kilpailu julistettiin opettajille kolmessa Facebook-ryhmässä ja tarkoitus oli ideoida, miten ChatGPT:tä voisi hyödyntää opetuksessa innovatiivisesti. Opettajat näkivät toistensa ehdotukset ja saivat halutessaan kommentoida niitä. Yksi ryhmistä, Tieto- ja viestintätekniikka opetuksessa/ICT in Education on julkinen ryhmä, joten sinne tulleita kilpailuideoita pääsee halutessaan lukemaan tästä. Tuomaristossa olivat lisäkseni Ylöjärven kaupungilta luokanopettaja, TVT- ja tutoropettajakoordinaattori Jari Halonen, Helsingin yliopistosta professori, aivotutkija Minna Huotilainen ja tekoälyprofessori Petri Myllymäki ja Jyväskylän yliopistosta opettajankouluttaja Matti Rautiainen. Tuomariston sihteerinä toimi Leena Pöntynen. Kilpailuun tulleet ehdotukset olivat monipuolisia ja innostavia ja sain paljon uusia näkökulmia tuomariston kesken käydystä keskustelusta! Kilpailun voittajaehdotuksiin ja tuomariston perusteluihin voi tutustua edellä mainitun Facebook-ryhmän postauksesta.

Miten ChatGPT:n kanssa sitten edetään eRiveriassa? Järjestin verkko-opettajille helmikuussa ensimmäisen ChatGPT-pajan, jonka tarkoitus oli saada kaikille yhteinen näkemys botin mahdollisuuksista ja rajoituksista. Seuraava paja on maaliskuussa, jolloin pohdimme konkreettisemmin, miten ChatGPT:tä voisi eri aineiden verkko-opinnoissa hyödyntää. Ennen kuin voimme velvoittaa opiskelijaa hyödyntämään esimerkiksi ChatGPT:tä tehtävissään tai opettajina luoda ChatGPT:llä opetusmateriaalia, haluamme saada selkeyttä tiettyihin tietosuoja- ja tekijänoikeusasioihin – näiden osalta eRiveriassa on aina toimittu erityisen tarkasti ja vastuullisesti. Myös botin vastausten luotettavuuden tulisi parantua ennen sen käyttöönottoa opetuksessamme. Sekin pitää huomioida, että jossain vaiheessa ChatGPT:stä tulee todennäköisesti maksullinen. Todennäköisemmin pääsemmekin hyödyntämään ChatGPT:tä opetuksessamme, kun se on integroitu O365-sovelluksiin ja hakukoneeseen siten, että kaikki opiskelijamme voivat ominaisuuksia luotettavasti ja ilmaiseksi hyödyntää. Kun tähän on päästy, päivitämme esimerkiksi pakollista Toiminta digitaalisessa ympäristössä -opintoa sellaiseksi, että se kehittää parhaiten opiskelijan tulevalla työurallaan tarvitsemia taitoja. Jossain vaiheessa koittanee myös aika, jolloin ChatGPT tai joku muu tekoälysovellus pystyy generoimaan opiskelijalle juuri hänen tarpeitaan vastaavia harjoitustehtäviä ja opettajan tehtäväksi jää varmistaa materiaalin käyttökelpoisuus.